SIC.

Uusimmassa 24.2.2012 julkaistussa Lääkärilehdessä on erinomainen pääkirjoitus geriatrisen osaamisen tärkeydestä vanhusten avuntarpeen vähenemiseen. Kaiken perusteena on kokonaisvaltaisen geriatrisen arvioinnin toteutuminen (comprehensive geriatric assesment, CGA), mikä valitettavasti harvoin kiireisessä perusterveydenhuollossa toteutuu saati akuuttipäivystyksestä puhumattakaan.

Päivytykseen joutuva iäkäs on aina monessakin mielessä suuressa riskissä. Lääkärilehden pääkirjoitusta seuraavassa artikkelissa kuvataan Helsingin Haartmanin sairaalan päivystyksen nykyistä käytäntöä. Iäkkäät potilaat priorisoidaan, vanhus ei voi odottaa, sillä iäkkäällä ei useinkaan ole reservejä millä kompensoida sairauden aiheuttamaa akuuttia voinnin laskua. Ensiavussa tulisi tehokkaasti pyrkiä tunnistamaan ne iäkkäät, joidenka päivystykseen hakeutumisen taustalla on todellinen vakava sairaus ja pyrkiä hoitamaan voinnin laskua aiheuttava syy ripeästi. Kokonaisuus huomioiden on tärkeää myös selvittää mikä oli vanhuksen toimintakyky ennen päivystykseen tuloa ja mikä tässä todella on muuttunut. Iäkkään makuuttamiselle päivystyksessä turhaan ei ole mitään perusteita, sillä aiheeton lepo on vanhuksen toimintakyvyn turma.

Iäkkäiden kuntoutuksen kannattavuudesta kun on tieteellistä näyttöä.